Pihatottista

Puruista oltii perjantaina pois, kun maalimies on kipeenä. Tänään onneksi oli hieno ulkoiluilma ja siinä ohessa Wiima pääsi välillä hommiin. Pieniä pätkiä seuraamista ja sivulletuloja. Seuraaminen sujui ihan mallikkaasi. Sivulletuloissa oli aluksi liikaa vauhtia, joka johtaa huolimattomaan perusasentoon. Mutta parin korjauksen ja palkkaamattomuuden jälkeen Wiimakin taas muisti että kun alentaa vauhtia hiukan ja keskittyy niin alkaa palkkaakin herumaan.

Otin myös esineilmaisutreenin ennen sisälle siirtymistä. Motivaatio oli ainakin kohdillaan, Wiima oikein syöksyi maahan kun näki esineen. Kaksi ensimmäistä palkkasin esineen sisältä ruualla ja kaksi seuraavaa pallolla. Ensimmäisen pallopalkan esine oli huonossa kohtaa, koska siinä ihan vieressä oli kepin palanen jota Wiima oli kanniskellut aiemmin. Ja mäkin olin siihen keppiin koskenut. Wiima ilmaisi kyllä esineen, mutta alkoi sitten haistella palasta  oli vähän ymmällään että miksi esineitä on kaksi. Otin palasen pois ja neutraalisti lähdin liikuttamaan koiraa ja palattiin esineen kohdalle. Ilmaisun jälkeen kehuin ja palkkasin. Tämän edellä mainitun jutun vuoksi otin sitten vielä sen yhden esineen. Nyt palkkasin nopeasti ilman rauhotteluja/kehuja heti kun Wiima meni maahan. Lopuksi Wiima sai rallatella pallon kanssa.

Huomenna onkin sitten taas maneestitottikset ja teemana yllättäen nouto ja eteenmeno :)

Sunnuntaitottikset

Tänään juuri pohdein että kovin ollaan tultu vaativaisiksi treenien suhteen. Pari vuotta sitten treenattiin talvellakin ulkona parinkymmenen asteen pakkasessa ja ajettiin vaan autot kentän viereen näyttämään valoa. Ja silloin käytiin kentällä joka päivä. Nyt tottistellaan enää kerran viikossa (joskus lisäksi omassa pihassa) ja käytössä on maneesi, joka ollaan tosin saatu käyttömme erittäin edulliseen hintaan. No ehkä tähän on syynä se että meidän porukan treenaajien arkielämän kuvioihin on tullut muutoksia lasten syntymien myötä.

No joka tapauksessa tänään käytiin ottamassa taas treeniä, Wiimalla ohjelmassa tuttuun tapaan noutoa ja eteenmeno. Taas pieni seuraaminen ennen ensimmäistä noutoa ja sitten siirtyminen heittopaikalle. Nyt Wiima ei piipannut heittovaiheessa (kerkesin jo ajatella positiivisia ajatuksia), mutta kun kapula osui maahan niin sittenhän piti vähän piipata. Tämäkään piippaus ei ole mitään erityisen kovaäänistä, mutta tiedä että jos annan sen tapahtua ei se ainakaan siitä vähene. Odotin että Wiima keskittyy ja annoin luvan noutaa. Luovutus hieman rauhaton, mutta ei mahdoton. Toisella heitolla Wiima alkoi vähän sättäämään etujaloilla kun aloin heittämään kapulaa, nyt pääsin puuttumaan ja kieltämään tästä. Nouto oli hyvä ja luovutuskin ihan jees, taisi kerran poskilihakset vähän aktivoitua.

Eteenmenossa ensin taas hetsaamalla suoraan palkkaan. Toisella kerralla maahanmenoharjoituksia apparin kanssa, ensimmäinen oli vähän hidas toinen jo parempi. Sitten kokeiltiin taas lähetystä palkalle hetsauksen kanssa. Wiima lähti nopeasti eteen, käskyn tultua pysähtyi heti ja kääntyi minua kohti. Maahanmeno hieman hitaan puoleinen tai siis oikeastaan "voisi olla nopeampi". Tästä heti vapautus palkalle. Lopuksi vielä hetsaus ja suora palkka.

Siitä huolimatta vaikka noudossa nyt edelleen on vuotoa, niin olen oikein tyytyväinen tämän päivän treeniin. Ja tuo noutojuttukin kuitenkin etenee koko ajan vaikkakin pikku hiljaa. Eteenmenossa Wiimalla oli tänään oikein superhyvä tunnetila, täynnä intoa mutta silti kuulolla.

Wiimalle on myös tullut hauska rutiini kun mennään tottikseen. Kun ollaan kentällä niin sanon Wiimalle että "mennään tottista" tarkoituksena siis luoda koiralle tietty tunnetila. Wiima tekee aina tämän jälkeen sen että haukkuu mulle pari kertaa kiertää sivulle. Wiimaa olen kyllä joskus haukuttanut, että siitä se haukkuminen varmaan tulee. Mutta en ole koskaa rutiinisti ottanut sivulletuloja ennen tottista ja seuraamaankin lähdetään aina joko lennosta tai istumisesta. Se on vaan Wiimalle tullut tapa kertoa että on valmiina tekemään hommia.

Takkipuruja

Wiimalle on kahdella viimeisellä treenikerralla tehty takkipuruja. Treenien tarkoituksena on vahvistaa aggressiota äijää kohtaan. Tarkoitusena on myös luoda vaikeita tilanteita (vaikeampia mitä koira ikinäkään tulee koetilanteissa kokemaan) ja silti säilyttää koiralle toimintamalli että tapahtuipa mitä vaan niin aina pyritään kohdistamaan aggressio äijään. Ja taas miksi näin tehdään...no jos kokeessa kuitenkin tapahtuu jotain (maalimies kaatuu, astuu tassun päälle, koira jostain syystä irtoaa hihasta ja vähän kolkaisee itseään) niin tällöin koiralla on selkeä mielikuva että homma jatkuu siitä huolimatta.

Viime sunnuntaina tottisteltiinkin taas ja ohjelmassa nouto ja eteenmeno. Noudossa aluksi poistettiin liikaa virtaa seuraamisella. No se ei luonnollisesti poistanut virtaa tarpeeksi ja taas heittovaiheessa tulee ääntä. Nyt onnkesi mukana treeneissä oli meidän koutsi eli maalimies, joka nyt näki mistä olen puhunut :) Pari hyvää vinkkiä saatiinkin ja niillä nyt sitten lähdetään kokeilemaan. Eteenmenossa kokeiltiin myös uusia juttuja ja tällä kertaa apuohjaajan kanssa. Appari piti Wiimasta kiinni ja mä käskin sen maahan, apparin tehtävä tässä oli estää Wiimaa liikkumasta minua kohti (tämä on siis ollut ongelmana käskyn jälkeen). Ja välimatkaa kasvatettiin niin että minä liikuin ei koira+appari. Koitettiin myös ilman apparia lyhyeltä matkalta ja olihan se parempi, maahanmeno oli vähän hidas mutta nyt ei liikkunut. Ja lopuksi tietenkin vielä suoraan palkalle lähetys.