lauantai 26. joulukuuta 2015

Mä annan sut pois, mä päästän sut pois vaikka sattuu...

Rakas Wiima oli päästettävä pois, helppoja nämä päätökset eivät koskaan ole mutta koiranomistajan vastuu koskee myös näitä raskaita hetkiä.

Wiiman tila alkoi syksyllä menemään huonommaksi, siltä lähti todella palon karvaa - siis huomattavasti suurempi karvanlähtö mitä ikänään sen elinaikana. Ei kuitenkaan kaljuksi asti tai mitään sellaista miksi olisin vienyt sitä lääkäriin. Tässä kohtaa ajattelin vaan että olisiko juoksut tuloillaan, koska mieleltään se kuitenkin oli entisensä, virkeä ja vilkas.

No sitten alkoi virtsankarkailu ja laihtuminen. Vaihdoin ruokaa ja lisäsin annosta, kun ajattelin että se vanha ruoka ei vaan "jää kiinni". Sitten kuitenkin melko nopeasti edettiin siihen pisteeseen että Wiima laihtui laihtumistaan vaikka ruokaa sai kunnon annoksia. Pissat ja kakkat tuli yön aikana sisälle ja pissaa valui välillä muutenkin. Wiiman käytös myös muuttui vaisummaksi eikä se enää juossut täysiä, vaan jolkotteli. Samaan aikaan Wiima ja Sokka ei enää sopineet samaa aikaa pihaan koska Sokka kävi Wiiman päälle. Ja koska Wiimahan ei alistu niin tappelu oli valmis.

Varasin ajan eläinlääkäriin, jotta saataisiin selville onko jotain vialla. Ensin otettiin pissanäyte ja useampi putki verikokeita. Pissasta löytyi tulehdus, johon saatiin antibiootti. Verikokeen tulokset olivat puhtaat mitään sisäelimellistä (mm. haiman vaajaatoiminta, munuaisten vt tms.) ei ollut. Sen verran olin koiraa katsellut ja todennut pahaa peläten että jotain löytyy, olin varannut myös ultra ja röntgenajan joka saatiin myöhemmäksi.

Myös Wiiman tunteva eläinlääkäri totesi että kyllä on koira muuttunut, paino oli pudonnut ja vaikka Wiima on aina iloinen ja rakastava, niin se oli kuitenkin rauhallisempi kuin ennen. Wiiman kyljistä löytyi myös patteja, samoin yhdestä nisästä. Vatsaa tunnustellessa Wiima veti selkää köyryyn ja hännän koipien väliin ja ell sanoikin että jotain siellä tuntuu, mutta voi olla ulostettakin.

No kotona sitten odoteltiin reilu viikon verran sitä ultra sekä rtg aikaa ja kyllä silloin Wiimaa katsoessa olin jo varma että seuraava ell käynti saattaa jäädä viimeiseksi. Koko koira oli niin kuihtuneen näköinen ja tosiaan se pidätyskyvyn heikkeneminen ei ole normaalia.

Näin myös unen, jossa meidän koirat karkasivat metsään ja sain huudettua Noidan ja Sokkan takaisin, mutta Wiima ei tullut. Lähdin Wiiman perään, mutta se vaan tuijotti mua keppi suussa ja aina kun pääsin lähemmäksi se otti taas etäisyyttä kunnes se käänsi mulle selkänsä ja katosi metsään. Tämä uni vaan vahvisti tunnettani että on aika jättää hyvästit.

No sitten se kohtalon päivä valkeni 23.12. jouluaaton aatto ja me suuntasimme kohti eläinlääkäriä. Päivässä oli monta outoa sattumaa Wiiman käytöksen suhteen, aivan kuin se olisi jo tiennyt...
Mun piti ottaa Wiimalta pissanäyte, joka on aina ollut helppoa, koska Wiima pissaa kyllä käskystä. No sinä aamuna se ei lähdettäessä suostunut pissaamaan pihalle. Wiima pyrki vaan autoon koko ajan. Pistin sen autoonkin jo hetkeksi ja vielä ennen kun lähdettiin kohti eläinlääkäriä, niin koitin saada näytettä. Mutta ei vaan suostu pissaamaan ja haluaa autoon. No ajattelin että saan sen näytteen sitten tutkimusten jälkeen jos sellaista vielä tarvitaan.

Wiima käyttäytyi tutkimuksissa hienosti ilman rauhoittamatta, vilkkaudesta huolimatta se on aina ollut helppo tutkittava. Keuhkoen röntgenkuvassa ei näkynyt erikoista ja siirryttiin vatsan ultraukseen. Ja sieltä se totuus sitten alkoi valkenemaan. Ohutsuolessa oli useita kookkaita imusolmukkeita ja erittäin runsaasti kaasua. Myös paksussuolessa oli näitä suurentuneita imusolmukkeita. Peräsuolesta löytyi erittäin suuri kasvain joka painoi virtsarakkoa kasaan. Tämä siis selitti ne pissa- ja kakkaongelmat. Lopuksi eläinlääkäri siirtyi ultraamaan vatsaa ja siellä huonot uutiset vaan vahvistui. Vatsassa oli erittäin kookas kasvain ja eläinlääkäri totesi että nyt ei ole hyviä uutisia. Tässä kohtaa eläinlääkäri kyseli että olinko varautunut jotenkin (en nyt muista millä sanoilla hän sen sanoi) ja vastasin että olin varautunut siihen että jos jotain löytyy päästetään Wiima pois. Eläinlääkäri oli myös samaa mieltä että eutanasia olisi ainoa hyvä vaihtoehto tässä kohtaa varsinkin kun koira oli vielä kohtalaisen hyvässä kunnossa.

Vaikka päätös oli todella raskas, halusin että Wiima pääsee pois saappaat jalassa ja katse kirkkaana. En halunnut että maailman iloisin ja rakkautta täynnä oleva koira hiipuu niin huonoon kuntoon että se viimisillä voimillaan viedään lääkäriin. Tai niin että koira alkaa saamaan kipukohtauksia tms. Koska fakta on se että taudille ei mitään ollut tehtävissä, niin olisi ollut turha pitkittää tätä tilannetta.

Toinen omituinen asia tuon pissanäytejutun lisäksi oli se että kun eläinlääkäri antoi sitä rauhoittavaa piikkiä niin Wiima meni mun jalkoen eteen makaamaan kyljelleen. Rokotettaessa sitä on aina saanut pitää kiinni ettei se sählää tai mene pussailemaan lääkäriä. Piikin jälkeen Wiima tuijotteli mua hetken ja kulki huoneessa pienen lenkin. Kun aine alkoi vaikuttamaan, niin Wiima tuli taas mun jalkoihin makaamaan ja siihen se sitten rauhoittui. Yhdessä eläinlääkärin kanssa sitten nostettiin Wiima pöydälle ja ell laittoi ne loput lääkkeet. Sain jäädä Wiiman kanssa vielä kahden sinne huoneeseen ja hyvästellä rauhassa.


Eipä tähän loppuun voi muuta kuin todeta että kiitos Wiima kaikesta. Tämä oli kyllä koira, joka opetti mulle paljon ja kasvoin koiran ohjaajana henkisesti melkoisesti.

Hei, hei ja hyvää matkaa! Nyt saa kantaa sitä rakasta noutokapulaa mielin määrin eikä kukaan pyydä sitä luovuttamaan. Tähän päättyy paljon hyvää ja paljon kaunista...

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Sokkan koeura korkattu

Tänään se sitten tapahtui, Sokka osallistui ensimmäiseen viralliseen kokeeseen. Kyseessä oli oman yhdistyksemme TOKO koe ja seuramestaruuskoe. Tavoitteenahan oli katsoa miten viretila ja fiilis kantaa kokeen läpi mun jännityksestä huolimatta.

Treenimäärä joissain liikkeissa on olematon, mutta Sokka on onneksi nopea ja halukas oppimaan. Ja tietyt liikkeet pidinkin ns. toisarvoisina ajatuksella sujuu jos sujuu.

Yhteispisteet olivat 162 ja sijoitus 4/9. Pokkasimme samalla myös alokasluokan seuramestaruuden!

Paikalla makaaminen 8
Sokka jäi hienosti makuulle ja oli siellä rauhallinen, kunnes vieressä oleva koira lähti makuulta ja juoksi ohjaajansa luo. Tällöin Sokka nousi istumaan ja alkoi piippaamaan, takapuoli onneksi pysyi maassa kiinni. Ja juuri ennen kun aika loppui meni Sokka itsestään maahan ja hiljeni. Päästyäni koiran vierelle ja saatuani luvan käskeä koira istumaan ei se onnistunutkaan ekalla käskyllä, vaan vaati toisen käskyn. Se olikin arvattavissa, koska kattilassa oli melkosesti painetta. Upeaa oli että Sokka ratkaisi konfliktin itse ja rauhoittui. Paikalla makaaminen kun ei ole Sokkan vahvuus, vaan helposti varastaa mun luokse. Ihan huippu suoritus!

Seuraaminen 10
Todella hyvä ja ehjä suoritus. Vasemmalle käännöksessä Sokka vähän liioitteli ja teki melko äkkijyrkän käännöksen, mutta mä luotin että kyllä se itse korjaa paikkansa ja niin myös teki. Seuraaminen meni hienosti, mä vaan keskityin omaan liikkumiseeni ja luotin että koira hoitaa omansa.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8
Muuten oikein hieno suoritus, mutta vierelle päästyäni tarvitsi toisen istumiskäskyn että nousi sivulle. Maahanmeno oli nopea.

Luoksetulo 10
Ei erityistä, hyvä suoritus. Tosin jos viilataan, niin vähän lähemmäksi olisi voinut tulla.

Noutoesineen pitäminen 10
Ei kummempia - otti kapulan suuhun käskystä ja piti rauhassa, hyvä irrotus.

Kauko-ohjaus 7
Tässä liikkeessä lyhyt harjoitteluaika näkyi. Sokka ei noussut ensimmäisellä istumiskäskyllä vaan jouduin antamaan toisen. Maahan meni hienosti. Ja jälleen sivulle tullessa maasta istumaan nousu vaati toisen käskyn. Tästä olen silti tyytyväinen, että meidän epävarmin liike ei mennyt kuitenkaan nollille.

Estehyppy 0
Ja tähän se lyhyt harjoitteluaika sitten kosahti. Olen harjoitellut toko hyppyä kerran (tein kyllä pari toistoa). Ja nyt kun kutsuin Sokkan hypyn takaa luokse lähti se heti kiertämään (huomiona että kiersi eri puolelta, mistä mä menin esteen taakse). Esteen ohitettuaan Sokka tuli korvat luimussa mun luokse, kun vissiin itsekin huomasi että nyt taisi jäädä jotain suorittamatta. Sivulle tuli kuitenkin nopeasti eikä jäänyt ns. jumiin siihen virheeseen.

Kokonaisvaikutus 10
Olen tuomarin kanssa samaa mieltä. Koira toimi alusta alkaen iloisesti ja halukkaasti.


Kokonaisuudessaan olen erittäin tyytyväinen, sillä Sokka teki nyt kokeessa ensimmäisen kerran paikallamakuun ryhmässä ja tottista liikkeenohjaajan kanssa. Lisäksi se näki nyt ensimmäistä kertaa näin paljon ihmisiä ja koiria yhtä aikaa samassa paikassa :) Odotellessa meinasi Sokkalle iskeä tekemisen puute ja turhautuminen, mutta mä tein pikku pätkiä tottista siinä odotellessa ja palkkailin sekä patukalla että laumavietillä. Sokka on onneksi hyvähermoinen eikä kuitenkaan hötkyile liikoja. Eikä mitä ilmeisemmin paineistu mun jännityksestä :)

tiistai 13. lokakuuta 2015

Uuden opettelua

Eikös se niin mene että ensin ilmoitetaan koira kokeeseen ja sen jälkeen googletetaan että mitäs siinä kokeessa sitten oikein tehdään. Näin juuri kävi pari viikkoa sitten, kun ilmotin Sokka toko kokeeseen. No eipä meidän tavoitteet ole kovin korkealla, mutta toki me silti ollaan treenattu joka ilta vähän. Itseäni kiinnostaa nähdä että miten meidän tunnetila kestää läpi kokeen ja erityisesti seuraamisen ajan. Sokka on mulle vielä(kin) hieman mysteeri että miten se reagoi mun omaan toimintaani ja nyt tulee testattua että miten se reagoi kun mä jännitän.

Toistojahan Sokka ei kestä useita ja se paineistuu helposti jos se ei tajua mitä minä siltä haluan. Sokka kun haluaa suorittaa asiat hyvin, niin konflikti saa sen hämilleen. Onneksi tässä koirassa on ominaisuutena myös huonomuistisuus (joku voisi kutsua sitä kovuudeksi) niin tilanteet nollaantuu helposti. Palkkaaminen on helppoa sekä ruualla, taistelulla ja laumavietillä. Viimeisimmästä olen erityisen mielissäni, se kun ei aina ole itsestäänselvyys.

Nyt me sitten otetaan askel kohti tuntematonta ja katsotaan miten meidän käy.

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Wiima TK1 ja kisakuulumiset SM-kisoista

Lauantaina olin Wiiman kanssa Tampereella Tokon SM-kisoissa edustamassa TVA Pori ry:n joukkuetta. Meidän osalta kisat menivät hienosti, saatiin 171 pistettä ja koska tämä oli kolmas ykköstulos niin samalla Wiima sai koulutustunnuksen TK1. Sijoituksemme oli 30/58 henkilökohtaisessa kisassa.

Wiima ei ollut ihan parhaassa tikissä suorituksen aikana ja hämmennyin siitä jonkin verran ja siihen päälle kisajännitys niin tilanne on aika toivoton. Yleensähän Wiiman ongelma on liian korkea viretila ja kuumuminen, nyt viretila ei totisesti ollut liian korkealla. Ja koska tällaista ei ole ennen ollut en oikein osannut tehdä asialle mitään. Se miksi näin oli on vaikea sanoa, mutta pitkä odottelu lämpimässä kelissä saattoi tehdä osansa. Eihän me olla koskaan oltu tilanteessa, jossa koiran pitää odottaa kisapaikalla näin pitkään, vaan suorittamaan on päässyt suoraan autosta.

Hihnassa seuraamisessa aloituksessa säädin itse hihnan kanssa ja jätin sen tuomarin mielestä liian kireälle. Hihna ei siis ollut mun mielestä liian kireä, mutta ehkä se sitten oli liian lyhyellä. Wiima seurasi todella huonosti, seuraaminen muistutti enemmän sunnuntaikävelyä kuin seuraamista. Tätä ennen oli kuitenin ollut jo hyppy ja liikkeestä maahan, joissa hyvä fiilis ja molemmista 10. Sunnuntaikävelystä liian kireällä hihnalla 7.

Seuraavassa kehässä luoksetulo, joka meni muuten ihan kivasti mutta sivulle käskyn annettuani Wiima korjasi itseään vaan lähemmäksi. Jouduin antamaan toisen sivulle käskyn, joka sitten meni perille. Tästä 8.

Vapaana seuraaminen taas aivan järkyttävän huonoa. Ei puhettakaan että olisi ollut sitä tasoa mitä Wiima oikeasti osaa suorittaa. Pahimpana viimeisessä täyskäännöksessä Wiima jäi HAISTELEMAAN ruhotuppoa ja jouduin antamaan lisäkäskyn. Mä olin tästä todella järkyttynyt (no vähintään ihmeissäni) ja varmaan ilmeeni oli myös WTF. Pisteet kuitenkin 8.

Koko hämmästyksen kruunasi seisomaan jäänti, jossa jouduin liikkeelle lähtiessä antamaan lisäkäskyn, kun frouva vaan istui perseellään kaikessa rauhassa. Itse suoritus oli sitten hyvä. Pisteet 8.

Lopuksi paikalla makaaminen, jossa ei ongelmia -> 10.

Suorituksen jälkeen olin pettynyt ja kun varsinkin seuraamisissa oli fiilis että koira on perässä vedettävä eikä se tuntunut lainkaan rennolta itselle. Ja tosiaan koska Wiima yleensä on sen toisen äärilaidan edustaja. Ja harmitti myös noi koiran omat mokat luoksetulossa ja se haistelu seuraamisessa varsinkin kun kehän ulkopuolella Wiima teki ne liikkeet superhyvin. Kuitenkin siinä sitten pisteitä laskiessani ja ollessani melko varma ykköstuloksesta kääntyi ajatus positiiviseksi ja kun tarkastelin kokonaisuutta olin ihan tyytyväinen.

Katsotaan mitä me nyt sitten seuraavaksi suunnitellaan. Uusia tokosääntöjä olen kyllä lueskellut ja Wiima on niitä jo treenannutkin...toki vielä vanhoillakin säännöillä ehtisi korkkaamaan avoimen luokan. Eikä kai sitä ajatusta pk-kisoistakaan ole vielä haudattu.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Vuoden eka jälki

Aurinko on paistanut sen verran suotuisasti, että eilen pääsi tekemään pienen jäljen Sokkalle. En tiedä miten ihmeessä se tiesi että mitä ollaan menossa tekemään, mutta heti autosta päästyään alkoi haistella maata ja veti innoissaan kohti paalua. Sain hädin tuskin laitettua liinan mahan alta ja vietyä paalulle. Pistin Sokkan istumaan ja kontaktista annoin luvan lähteä. Alku oli, kuten arvata saattaa melko hätäinen, ensin vastustin liinalla, mutta parin askeleen jälkeen annoinkin löysää ja se rauhoitti kiirettä hieman. Sokka kuitenkin pysyi jäljen päällä ja pientä rytmiäkin oli havaittavissa. Ensimmäisessä kulmassa Sokka ajoi yli, mutta heti sen jälkeen alkoi etsimään jälkeä kiivaasti. Pienen pyörimisen jälkeen jälki löytyikin ja Sokka jatkoi hienosti itsenäisesti etenemistä. Toinen kulma meni hienosti ilman pyörimisiä ja loppusuorakin jo ehkä hieman rauhallisemmin. Olin laittanut loppuun kipan, jossa palkka oli, mutta Sokka ei aluksi nopeerannut kippaa vaan jatkoi jäljen etsimistä. Sitten kun näytin kippaa, niin toki tuli tohkeissaan syömään herkut.

Olen ihan supertyytyväinen Sokkan jäljestämiseen. Vauhtia oli toki liikaa ja tarkkuutta pitää tulla lisää, mutta se halu ja into millä tuo koira tekee töitä on kerrassaan riemastuttavaa. Toivon että saan sen säilytettyä jatkossakin. Nyt tarvitaan vaan paljon toistoja ja pidempiä jälkiä. Tietty esineilmaisua pitää alkaa myös treenaamaan.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Se tunne kun lamppu syttyy

Aiemmassa tekstissä olen kertonut, että Sokkan noutoharjoitukset tulevat olemaan pitkä ja kivinen tie. Suurin syy tähän on se että Sokka ei noteeraa noutokapulaa miksikään ja ns. kuollut esine ei ole Sokkalle mielenkiintoinen. Sitkeästi olen lähes joka päivä tarjonnut Sokkalle noutokapulaa suuhun aina ennen ruokailua ja palkannut kun on pitänyt kapulaa suussa.

Reilu viikko sitten jälleen kerran meidän hallitreeneissä kokeilin noutoa ja jestas sentään kun Sokkan päästä kuului NAPS ja ne herneet kohtasivat toisensa. Ensiksi jouduin tuttuun tapaan laittamaan kapulan Sokkan suuhun ja koiran yleisolemushan on tässä harjoituksessa sellainen, että koko koira mahtuisi voirasiaan :D No harjoitus eteni siten että jätin Sokkan istumaan ja lähdin ohjaamaan hihnasta sitä itseäni kohti. Aikaisemminhan Sokka ei ole kyennyt liikkumaan kapula suussa, vaan sylkenyt sen heti pois. Tosiaan nyt kun ohjasin Sokkaa hihnasta niin hitsi vieköön sehän otti askeleita mua kohti ja kapula suussa - tästä luonnollisesti järjestin bileet ja kehuin hirveästi. Sitten Sokka innostui suuresti ja hyppi mua vasten kapula suussa ja juoksi rinkiä. Irrotuksen jälkeen Sokka otti itse kapulan suuhun ja oli tosi innostunut. Tästä Sokka sai kantaa kapulan autoon.

Tämän jälkeen ollaan harjoiteltu samoissa merkeissä, Sokka lähtee hakemaan heitettyä kapulaa hyvin ja tuo sen mulle hyppäämällä. Siitä sitten pidä-käskyllä jää istumaan mun eteen ja pitää kapulaa hienosti ja vapautuksen jälkeen ei halua irrottaa kapulasta vaan haluaa ottaa patukan samaan aikaan suuhun. Kokonaisuushan on vielä hiomaton timantti, mutta nyt ollaan edetty tosi suuri askel eteenpäin.

lauantai 24. tammikuuta 2015

Häiriötreeniä ja treenihäiriö

Sokka pääsi viime viikolla treenaamaan häiriössä ensimmäistä kertaa kun vein sen halliin kokeen aikana. Sokkan reaktio oli varsin positiivinen sillä se ensihämmennyksen jälkeen tarjosi toimintaa mulle. Palkkasin, eli annoin riekkua itseäni vasten jo pelkästä katsekontaktista. Koska Sokkaa ei kiinnostanut ympärillä oleva hälinä, niin päätin myös tehdä hieman tottista. Sokka teki muutaman jäävän liikkeen vauhdista ja pieniä pätkiä seuraamista. Tunnetila oli kohdallaan ja Sokka puhkui intoa saadessaan tehdä hommia, tekniikka ei välttämättä ollut ihan priimaa mutta ei kamalaakaan.

Omissa treeneissä Sokka pääsi puremaan. Vartointihaukku alkaa kyllä jo olemaan melko uskottavaa. Hihaan tulemista treenattiit ohijuoksulla ja Sokka asettui todella tyhmästi maalimieheen nähden ja missasi kaksi ekaa yritystä. Se jos mikä pisti vihaksi ja erittäin suivaantuneena iski täysillä kiinni hihaan kolmannella yrittämällä. Tehtiin muutama toisto niin Sokka sai useamman hyvin onnistuneen purun.

Tänään Sokka teki hallilla noutokapulan pitoharjoitusta ruuan kanssa. Aluksi meinasi venkoilla, mutta suullisella kiellolla rauhoitti otteen hyvin. Jatkamme edelleen harjoituksia sekä kotona että satunnaisesti hallila.

Wiima sen sijaan pääsi tänään yhden mun treeniryhmäläisen koiran häiriökoiraksi. Wiima sai haukkua oikein olan takaa ja tehdä seuraamista patukkapalkalla. Harvinaista herkkua kiihtyvälle koiralle, mutta kyllä se sitten nauttikin. Seuraaminen meni vähän keulien kuten odottaa sopi, mutta vinkumista ei kuulunut. Wiima hoiti kuitenkin tehtävänsä hyvin ja antoi harjoittelevalle koiralle sopivasti häiriötä ilman että aiheutui koirien välistä konfliktia.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Askel lähempänä tavoitetta

Tänään Wiima teki upean suorituksen Toko-kokeessa, tuloksena Alo1 194/200p. sij. 1. ja kp.


Luoksepäästävyys 10
Tällä kertaa Wiima meni tuomarin kainaloon ja meinasi seota onnesta, mutta sain rauhotettua tilanteen :)

Paikalla makuu 10
Ei erityistä.

Seuraaminen kytkettynä 9
Wiima painoi hieman, josta pistevähennys ei muuta vikaa.

Seuraaminen taluttimetta 9
Sama kun edellä.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Erittäin korrekti suoritus ja nopea reagointi.

Luoksetulo 10
Mun mielestä aavistuksen hidas verrattuna siihen mitä parhaimmillaan on, mutta toki ripeä suoritus tämäkin oli.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Wiima jäi niille sijoilleen käskyn saatuaan ei korjannut edes etutassun askelta loppuun :)

Estehyppy 10
Malttoi hyvin odottaa käskyä ja oli hyvin kuulolla.

Kokonaisvaikutus 10

Olen todella tyytyväinen Wiiman suoritukseen ja ennen kaikkea siihen että nyt viretila oli sopiva. Ja se että tuomari ei pitänyt seuraamisessa pienestä painamisesta on pelkästään sivuseikka ja ns. makuasia. Tuomari heti kysyikin että ollaanko pk-puolella treenattu ja ehdotti että ottaisin toisen käskyn toko seuraamiseen, jolloin koira olisi irti jalasta. No se on tietty totta, että tänään oltaisiin saatu 200p, jos ei olisi painanut (seuraamisten kertoimet 2 ja 4) mutta toisaalta en taida viitsiä lähteä viilailemaan ja tällaisellakin seuraamisella on mahdollisuudet tokossakin vaikka mihin. Mulle tämä suoritus oli täyden 200 pisteen suoritus! Ja ei mun mielestä Wiima edes painanut paljoa, koska mä pystyin hyvin kävelemään suoraan :D

Tänään astuttiin askel lähemmäksi tavoitetta TK1.

lauantai 17. tammikuuta 2015

Pitkän tähtäimen noutotreeniä

Sokka on osoittanut haasteellisuutensa noudon suhteen, lähtee innoissaan hakemaan ja tuokin vauhdilla mutta ei pysähdy eteen eikä pidä kapulaa luovutusasennossa. Sokka kyllä taistelee kapulasta hyvin ja taistelun jälkeen kyllä pitää kapulaa suussa. Mutta koska en halua yhdistää kapulaan taistelua pureskelun ja irroitusongelmien pelossa, niin piti keksiä joku muu juttu. Koska Sokka on hyvä syömään niin siirsin kapulan pitoharjoitukset ruokailun yhteyteen. Yksinkertaisesti ruokaa ei tule ennen kuin kapula on käynyt suussa ja pidetty sitä nätisti. Sokkaa ei kyllä kapula kiinnosta pätkääkään, kuten ei mikään muukaan "kuollut" saalis. Kun näytän kapulaa niin Sokka katselee muualle ja aluksi koitti varastaa ruokakipalle. Treeni menee niin että toisellä kädellä autan suuta auki ja toisella kädellä pistän kapulan suuhun. Aluksi vapautin heti kun kapula oli suussa ja nyt ollaan edistytty sen verran että kapula pysyy jo suussa. Pystyn jo oikaisemaan selän ja kehumaankin varovasti, aiemmin kun kehuminen pudotti kapulan heti. Hyvä juttu on että Sokka pitää kapulaa rauhallisesti, ei pureskele eikä pyörittele. Ote on kuitenkin sen verran luja ettei kapula myöskään hölsky suussa.

Tätä harjoitusta jatketaan kunnes Sokka tajuaa ottaa itse kapulan suuhun pidä-käskyllä ja siitä edetään sitten askel kerrallaan luovutusasentoon tulemiseen kapula suussa aina kapulan poimimiseen. Katsotaan kuinka pitkä prosessi tämä on :)

torstai 1. tammikuuta 2015

2014 meni, tervetuloa 2015

Ja niinhän tässä kävi että vuosi vaihtui ja taas kerran on aika miettiä tulevia suunnitelmia. Viime vuosi ei treenien ja kokeiden suhteen mennyt aivan suunnitelmien mukaan ja pettymyksiä taisi olla enemmän kuin onnistumisia.

Wiima jatkaa tokoilua, tavoitteena TK1. Parin viikon päästä on jälleen koe ja tavoitteena on tietenkin se ykköstulos. Tokon säännöt ovan muuttumassa Elokuussa ja voi olla meidän tokoilut jää siihen. Mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaa. Wiiman kohdalla tuo PK-puoli on täysin avoinna, onko meidän mahdollista startata hakukokeessa - on jos saadaan sopivasti maastotreeniä, mutta saadaanko sitä ei tiedä. IPO-kokeista en osaa sanoa mitään, niissä kun taivaalla on se iso musta pilvi - se jälki nimittäin...

Sokka puolestaan treenaa kestävyyttä niin seuraamiseen kuin paikalla makaamiseen. Seuraamisen painopisteenä on tietenkin hyvä motivaatio, jonka kustannuksella ei lähdetä seuraamista hiomaan. Paikkamakuuta pitää treenata ja paljon, tällä hetkellä suorituksen kesto on ehkä 3 sekunnin luokkaa :D Mutta uskon että se on mahdollista saada koesuorituksen veroiseksi tämän vuoden aikana. Ja koska on pakko asettaa tavoitteita, niin kyllä se on se BH-kokeen suorittaminen loppusyksystä. Katsotaan miten toko-kokeiden suhteen edetään...

Yhteenvetona
Wiima:
TK1
Pk haku?
IPO??

Sokka:
BH
Toko alo??